22.05.2018 Hellekesä 2018
Kevään toukotyöt sujuivat hyvin kuivissa keleissä. Ensimmäiset kylvöt orastuivat nopeasti ja tasaisesti. Mitä pitemmälle kylvöt menivät, sitä epätasaisempaa orastuminen oli, johtuen kuivuudesta ja kuumuudesta. Teimme osan myös suorakylvönä kosteuden säästämiseksi. Suorakylvössä rivin kohta jäi kuitenkin hieman karkeammaksi ja kovassa kuumuudessa kosteus karkasi miltei pahemmin kuin muokatussa maassa. Jälkiviisaana suorakylvös olisi kannattanut jyrätä hienomman mururakenteen saamiseksi ja kapillaarisuuden katkaisemiseksi.
Kuivat kylvökelit.
Eero-vaari.
Kesäkuussa oli ennätyksellisen kuumaa ja sateiden viivästyessä viljan, erityisesti aikaisen Polartop-ohran jyväluku määräytyi pieneksi. Sateita tuli juhannusviikolla, mutta iso osa sadosta oli jo karannut. Kevätviljojen ruiskutukset pääsivät täyteen vauhtiin vasta 20.6., rikkaruohojen hitaasta taimettumisesta johtuen. Heinäkuussa kuumuus ja kuivuus jatkui ja jyvien täyttyminen kärsi siitä.
Heinäkuun alussa alkoi rukiin puinnit, sato oli vaatimaton. Hybridiruis oli kylvetty 2017 syksyllä elokuun alussa, mutta kylmastä ja märästä johtuen pensominen oli heikkoa. Sato-odotukset olivat jo syksyllä matalat, mutta kevään kuivuus madalsi sitä lisää. Rukiin viljelyä vähennetään tulevina vuosina. Vaikka huippuvuosina sadot voivat lähennellä 8000 kiloa, rukiin huono hinta suhteessa suureen riskiin vie viljelyn mielekkyyden. Kevätviljoissa jatkettiin monitahoisten ohrien puinnilla ja sato oli vieläkin huonompi kuin miltä kasvustot näytti, kasvustoissa oli hyvä tiheys mutta jyväluku tähkissä oli todella pieni. Seuraavaksi puitiin kaksitahoista mallasohraa Rgt Planettia, joka ei ollutkaan kärsinyt kesäkuun helteistä niin pahoin. Luultavasti juhannuksen sateet ehtivät vaikuttaa jyvien määrään eikä heinä-elokuun kuumuus vaikuttanut niin paljoa jyvien täyttymiseen. Positiivinen asia mallasohrissa oli niiden kelpaaminen mallastukseen ja kohentunut mallasohran hinta. Vehnää oli vain ensivuoden siemeneksi kylvetty määrä ja sen sato oli olosuhteisiin nähden ok. Lopuksi puitiin rapsit, siinä huomasi erityisen hyvin maalaatujen vaikutuksen. Rapsit orastuivat osin todella hitaasti ja osan olisi voinut rikkoa, mutta eipä siinä kuivuudessa olisi mikään enää itänyt kesäkuussa.
Puintikausi oli hyvä, vesisateet eivät kiusanneet ja viljat saatiin korjattua ajoissa suht kuivina. Öljyä säästyi ja viljan hinnatkin kohentuivat pitkästä aallonpohjasta, harmi vain että kiloja tuli vähän.
Tummalle alueelle ei ole tehty tautitorjuntaa. Satotappio noin 1700 kg/hehtaari.
Syyskylvöissä kylvettiin ensin syysrapsia jankkurikylvönä. Rapsi kylvettiin suoraan rukiin sänkeen ja se lähtikin rehevään kasvuun vaikka maa oli rutikuivaa. Jankkurointisyvyys oli reilu 30 cm. Saapa nähdä mitä siitä keväällä hangen alta löytyy. Ruista kylvettiin vain parikymmentä hehtaaria. Rukiit pensoivat syksyllä hyvin, jääntiohra voi vaikeuttaa oraiden talvehtimista. Syysvehnääkin kylvettiin, aikainen suorakylvö näytti marraskuussa hyvältä. Muokattuun maahan kylvettiin taasen melko myöhään ja syvään, mutta näkyy vehnän rivit vihertävän tasaisena joskin matalana. Syksyn luulisi olevan syysviljoille suotuisa, maa ei jäänyt vesimäräksi hangen alle.
Syysmuokkauksia tehtiin kohtuudella. Kiekkomuokkausta, kyntöä ja sänkeä. Kasvipeitteisyysala on 80%.
Ensikesän kylvösuunitelmissa uusina kasveina suunnitelmissa kumina ja härkäpapu.
Ehdittiin kesällä sentään tutkia kasvustoja ilmasta käsin lentäjä Annikan kyydissä.
Yli-Mäkelän pihapiirissä asuu nykyään neljä sukupolvea, uusimpana tulokkaana Vella-neiti.